LAULU KUMMILAPSELLE

Kuunvalo kattomme harjalle hohtaa,
ilta kun joutunut on.

Lepoon on käyneet pikkuiset linnut,
aika jo sinunkin on.

Aamulla heräät ja aurinko loistaa
kirkkaana tielläsi sun

Uinu, mun lapseni, tyttöni pieni,
rakkaani, aarteeni 
mun.

Sain muutama viikko suuren kunnian, kun minua pyydettiin kummiksi. Lapsesta tulee yhdeksäs kummilapseni, ja se tuntuu aika uskomattomalta. Miten moni onkaan minulle tuon tehtävän suonut! Koska maailman tilanne on se mikä on, tavanomaista kastejuhlaa ei voitu järjestää. Lentoliput oli jo hankittu, mutta lennot peruttiin ja hyvä niin. Ei olisi ollut vastuullista lähteä viemään mahdollista tartuntaa täältä Uudeltamaalta muualle Suomeen. Lopulta perhe päätti, että kastejuhla vietettäisiin vain perheen kesken, kummit ja isovanhemmat pääsisivät mukaan videoyhteyden kautta.  

Nuku jo, lintuni, pulmuni pieni,
kehtoosi keinahtavaan.

Puutteet ja huolet ei valtaansa vielä
pienoista sydäntä saa.

Murhetta, tuskaa en toivoisi sulle,
kun rakennat elämää.

Uinu, mun lapseni, tyttöni pieni,
tyynylle paina jo pää.
 

Halusin jotenkin muistaa tulevaa kummityttöäni, jota en ole vielä ehtinyt nähdä muuta kuin kuvissa. Muistaa tavalla, joka jäisi hänelle pitkäksi aikaa muistoihin ja toisi kummin lähemmäksi häntä niinä aikoina, kun emme pysty näkemään. Minulle luontevin tapa oli videoida hänelle laulu, ja lauluja selaillessa päädyin venäläiseen Matvei Blanterin säveltämään kehtolauluun “Kuunvalo kattomme harjalle hohtaa”, johon suomenkieliset sanat on tehnyt Annariitta Minkkinen. Laulu on minulle itselleni jo lapsuudesta tuttu, ja kuvaa mielestäni kauniisti sitä, miten kuljemme toisen vierellä vain hetken, mutta toivomme hänelle mitä parhainta elämän eri käänteissä. Lähetin videon perheelle, ja vastaanotosta päätellen ideani oli heille mieluinen.

Lauluvalinnalla on iso merkitys. Kannattaa miettiä, kenelle laulu tulee ja minkälaiseen tilanteeseen. Mitä laulun vastaanottajalle haluaa sanoa, onko kyse ehkä hänen lempilaulustaan vai osuuko laulu johonkin tärkeään kohtaan hänen elämäntarinassaan. Näitä asioita miettiessäni koin kehtolaulun parhaaksi vaihtoehdoksi vauvalle. Tekstissä oli paljon niitä asioita, mitä halusin vauvalle sanoa. Toki sävellyksellä on myös merkitystä, sen tulee tukea tekstin tunnelmaa ja olla mieluinen.

 

Pieni oot vielä, mut kasvat ja vartut,
vuodet kun vierivät pois.

Toivoisin siipies kantavan silloin,
kun lennät pesästä pois
.
Hetken vain kuljen mä elämän tietä
yhdessä kanssasi sun.
Uinu, mun lapseni, tyttöni pieni,
rakkaani aarteeni mun.

Lauluvideon teko oli minulle monin tavoin tärkeä. Jonain päivänä pääsen laulamaan kummitytölleni ja yhdessä hänen kanssaan, mutta musiikki koskettaa myös nauhoitteelta kuultuna ja katsottuna. Edellisessä blogissani kerroinkin, miten olen onnekseni saanut viime kuukausina tehdä vastaavia videoita eri tarkoituksiin asiakastilauksina. Videoita on pyydetty mm. syntymäpäivä- ja sometervehdyksiin toivekappaleista. Näinä aikoina nämä tilaukset ovat olleet kultaakin kalliimpia, ja se mahdollistaa minulle esiintymisen, mutta vain eri tavalla. Esiintymiseen näissä oloissa tarvitaan luovuutta. 

Musiikki ei vanhene, se puhuttelee ajasta riippumatta. Niinpä uskon, että vielä vuosienkin päästä kummityttöni voi katsella ja kuunnella laula, jonka hänelle tänä pääsiäisenä lauloin. Ja mikä parasta, video säilyy hänelle ikuisesti muistona, joka ei himmene.  

Share:
Copyright 2019 - Maija Niskakangas